Minnesvårdarna

Svenska
Suomeksi

SvenskaSuomeksi

Hem
Om oss
Verksamhet
Projekt
Historia
Gravskötsel
Arkiv
Länkar
Kontakt
Pantheon

Juho Kusti Paasikivi (Hellstén)

republikens president

✶ 1870

✝ 1956

Begravningsplats: Helsingfors, Sandudds nya begravningsplats 26–2–1

Juho Kusti Paasikivi (Hellstén) (Helsingfors, Sandudds nya begravningsplats 26–2–1)

Juho Kusti Paasikivi (Hellstén) (Helsingfors, Sandudds nya begravningsplats 26–2–1)

SvenskaSuomeksi

Gamla kyrkoparkens gravmonument i Helsingfors - tvåspråkig guidning

Var: Gamla kyrkoparken

När: 10.9.2026 kl. 18.00

Guidningen genomförs av Sari Tollet, som har restaurerat gravmonumenten i den Gamla kyrkoparken.

Gamla kyrkoparken i Helsingfors, även känd som Pestparken, ligger på stadens äldsta bevarade begravningsområde, som togs i bruk redan i slutet av 1600-talet. I den nuvarande parken har 48 gravmonument från slutet av 1700-talet och de första decennierna av 1800-talet bevarats. Tillsammans utgör de en unik kulturhistorisk helhet och berättar om Helsingfors utveckling under den tid då den lilla kuststaden växte till huvudstad i Storfurstendömet Finland.

Under dessa gravmonument vilar köpmän, ämbetsmän, senatorer, officerare, hantverkare, präster och deras familjemedlemmar. Bland dem finns personer som spelade en central roll i Helsingfors uppbyggnad och utveckling. Exempelvis är Anders Kocke och Pehr Granstedt, som deltog i stadens stadsplanering, återuppbyggnad och utformningen av flera betydande byggnader, begravda i Gamla kyrkoparken. Här återfinns även medlemmar av framstående handels- och borgarsläkter såsom Lindholm, Wendelius och Heidenstrauch, vilka bidrog till stadens ekonomiska och samhälleliga utveckling.

Gravstenarna ger en inblick i dåtidens Helsingfors, dess invånares liv, värderingar och livsöden. Inskrifterna berättar om familjeband, sorg, tro, samhällsställning och de dygder som eftervärlden ville framhäva hos de avlidna. Samtidigt speglar monumenten övergången från den svenska tiden till storfurstendömets epok och påminner om de historiska förändringar som formade staden.

Gamla kyrkoparkens gravmonument är mer än en samling gravar – de är minnesmärken över Helsingfors tidiga invånare och stadsbyggare. Genom dem kan vi lära känna stadens historia, dess människor och de berättelser som har lagt grunden till dagens Helsingfors.

Helsingin Vanhan kirkkopuiston hautamuistomerkit - kaksikielinen opastus

Missä: Vanha kirkkopuisto

Milloin: 10.9.2026 klo 18.00

Opastuksen vetää Sari Tollet, joka on kunnostanut Vanhan kirkkopuiston hautamuistomerkit.

Helsingin Vanha kirkkopuisto, tunnettu myös Ruttopuistona, sijaitsee kaupungin vanhimmalla säilyneellä hautausmaa-alueella, joka otettiin käyttöön jo 1600-luvun lopulla. Nykyisessä puistossa on säilynyt 48 hautamuistomerkkiä 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä. Ne muodostavat ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden ja kertovat Helsingin vaiheista aikana, jolloin pieni rannikkokaupunki kasvoi Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi.

Muistomerkkien alle on haudattu kauppiaita, virkamiehiä, senaattoreita, upseereita, käsityöläisiä, pappeja sekä heidän perheenjäseniään. Heidän joukossaan on henkilöitä, jotka osallistuivat keskeisesti Helsingin rakentamiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi kaupungin asemakaavoitukseen, jälleenrakentamiseen ja merkittävien rakennusten suunnitteluun osallistuneet Anders Kocke ja Pehr Granstedt lepäävät Vanhassa kirkkopuistossa. Myös monet kaupungin johtavat kauppiaat ja vaikuttajat, kuten Lindholmien, Wendeliusten ja Heidenstrauchien suvut, ovat edustettuina hautamuistomerkeissä.

Hautakivet avaavat näkymän aikansa helsinkiläisten elämään, arvoihin ja kohtaloihin. Niiden kaiverrukset kertovat perhesiteistä, surusta, uskosta, yhteiskunnallisesta asemasta sekä niistä hyveistä, joita vainajien muistoksi haluttiin korostaa. Samalla ne heijastavat Suomen siirtymistä Ruotsin vallan ajasta autonomisen suuriruhtinaskunnan aikaan ja muistuttavat kaupungin historiallisista murrosvaiheista.

Vanhan kirkkopuiston hautamuistomerkit ovat enemmän kuin yksittäisiä hautoja – ne ovat Helsingin varhaisimpien asukkaiden ja rakentajien muistomerkkejä. Niiden kautta voidaan tutustua kaupungin historiaan, sen ihmisiin ja niihin elämäntarinoihin, joiden varaan nykyinen Helsinki on rakentunut.