Meistä

 

Hautausmaakulttuurin ystävät

Hufvudstadsbladetin silloinen päätoimittaja professori Torsten Steinby teki vuonna 1988 aloitteen hautauskultturia vaalivan yhdistyksen perustamisesta. Minnesvårdarna-yhdistys (suomeksi Hautausmaakulttuurin ystävät) perustettiin vuonna 1992. Vastaavaa suomenkielistä yhdistystä ei tällä hetkellä ole. Jäseninä on kuusi yhteisöä. Sääntöjensä mukaan yhdistys huolehtii hautausmuistomerkkien luetteloimisesta, entisöimisestä ja hoidosta. Toiminta tapahtuu lähinnä ruotsinkielisillä paikkakunnilla mutta myös koko maassa.

Tähän mennessä on inventoitu vain muutamia hautausmaita. Hautausmaakulttuurin ystävät-yhdistys välittää hautauskulttuuriin liittyvää tietoa lehtikirjoitusten, esitelmien ja tutkimusten muodossa. Yhdistys pyrkii löytämään henkilöitä ja yhteisöjä, joita kiinnostaa hautausmaakulttuurin vaaliminen ja siihen liittyvää hautojen säilyttäminen ja hoito. Hautausmaakulttuurin ystävät osallistuu hautojen hoitoon Tampereella, Helsingissä ja Oulussa.

Valtionarkeologi Carl Jacob Gardberg julkaisi vuonna 2003 kirjan Maan poveen – Suomen luterilaiset hautausmaat, kirkkomaat ja haudat (suomeksi ja ruotsiksi). Aloitteentekijänä oli Minnesvårdarna ja kustantajana Schildts. Yhdistys jatkaa julkaisutoimintaa mm. tunnettujen suomalaisten hautojen luetteloinnilla.

Vuodesta 1995 Hautausmaakulttuurin ystävät ovat järjestäneet alaan liittyviä seminaareja. Yhteensä näita on ollut 12. Turussa vuonna 2006 pidetyn seminaarin aiheena oli ikuisuuden 25 vuoden raja. Hautausmaa kulttuurimuistona oli puolestaan vuonna 2007 Espoossa pidetyn seminaarin aiheena. Ensimmäinen suomenkileinen seminaari pidettiin vuonna 2008 Oulussa Ståhleborgin hautausmaasta. Samana vuonna tutustuttiin eri uskontojen hautausmaihin Helsingin Hietaniemessä ruotsin- ja suomenkielisellä opastuksella.